Si­joi­tus ener­gia­te­hok­kuu­teen kan­nat­taa

Harva tietää, että Suomessa on toimiva vapaaehtoinen järjestelmä energiansäästöön, vapaaehtoiset energiatehokkuussopimukset. Niihin on sitoutunut noin 80 prosenttia Suomen kokonaisenergiankulutuksesta eli valtaosa teollisuudesta, muista yrityksistä ja suurista energian kuluttajista. Uusi kahdeksanvuotinen sopimuskausi alkaa vuoden 2017 alusta.

Tulokset tähän mennessä ovat erittäin rohkaisevia, sillä monet yritykset ylittävät sopimusten tavoitteet. Parhaat ovat kaikessa hiljaisuudessa tehostaneet energiankäyttöään jopa 30 prosentin verran ja tähtäin on vieläkin korkeammalla. Säästöt ovat niin mittavia, että niiden eteen tehdään sekä paljon arkista kehitystyötä että systemaattisia investointeja. Tällä hetkellä sopimuksiin sitoutuneet yritykset ja kunnat investoivat energiatehokkuuteen noin 100 miljoonaa euroa vuodessa. Entä mitä tapahtuisi, jos investoinnit kymmenkertaistettaisiin miljardiin euroon vuodessa?

Laskelmieni mukaan se tuottaisi mittavat hyödyt sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä. Energiaa säästyisi kolmannes Olkiluoto 3:n tuotannosta eli noin 4,2 terawattituntia ja hiilidioksidipäästöt alenisivat 690 000 tonnia vuodessa. Näin suuri kulutuksen leikkaus vähentäisi Suomen riippuvuutta tuontienergiasta huomattavasti. Uusia työpaikkoja syntyisi noin 4 300 henkilötyövuotta, mikä yksin kattaisi 30–50 prosenttia investoinnista.

Pidemmällä tähtäimellä parantaisimme pääoman tuottavuutta, mikä tekisi uudet parannusinvestoinnit entistä houkuttelevammiksi. Samalla voisimme toteuttaa laajamittaisen energiatehokkaan teknologian pilotoinnin ja innovoida ratkaisuja globaaleille markkinoille.

Nämä ovat todella suuria panostuksia. Toimenpiteiden vaikuttavuutta pitäisi siksi seurata moderneilla raportointijärjestelmillä ja siirtää tiedot esimerkiksi Energiavirastolle. Se kannustaisi kilpailemaan näillä hienoilla tuloksilla jopa julkisesti.

Jukka Akselin
johtaja
energiatehokkuuspalvelut
Enegia Group Oy
Jyväskylä

(Julkaistu Keskisuomalaisessa 13.6.2016)