Energiatehokkuus on kiertotaloutta

Kiertotalous on sana, jota on nykyään mahdotonta välttyä kuulemasta, keskustellaan sitten jätehuollosta, liikenteestä tai kansantaloudesta. Mitä kaikkea kiertotalous sitten pitää sisällään? Lyhyesti määriteltynä kiertotalous tähtää luonnonvarjojen ja resurssien mahdollisimman tehokkaaseen hyödyntämiseen kestävällä tavalla. Kiertotaloutta eteenpäin ajavia megatrendejä ovat ilmastonmuutos, luonnonvarojen ehtyminen ja digitaalinen vallankumous. Samalla, kun kiertotalouden keinoin pystytään vastaamaan käsillä oleviin haasteisiin, se tarjoaa myös yrityksille mahdollisuuksia kasvuun ja kannattavampaan liiketoimintaan.

Kiertotalous yhdistetään usein pääasiassa materiaalien tehokkaaseen käyttöön ja kierrätykseen, mutta samoja periaatteita voidaan soveltaa myös energiankulutukseen. EU:n jätedirektiivin mukaan kaikessa toiminnassa on pyrittävä noudattamaan jätehierarkiaa, joka tarkoittaa jätehuollon toiminnan viidestä vaiheesta koostuvaa tärkeysjärjestystä. Tässä hierarkiassa tärkeimpänä ja ensimmäisenä vaiheena on jätteen synnyn ehkäisy, ja vasta sen jälkeen tulevat materiaalien uudelleenkäyttö ja kierrätys. Toisin sanottuna paras jäte on syntymätön jäte. Sama periaate pätee myös energiankulutukseen; säästetty megawattitunti on ympäristöystävällisin megawattitunti. Energiansäästön askeleet voikin jätehierarkiaa mukaillen tiivistää seuraavasti:

 

1. Energiankulutuksen minimointi ja turhan kulutuksen karsiminen

  • Tarpeenmukaisuus esimerkiksi ilmanvaihdossa, lämmityksessä ja valaistuksessa

2. Elinkaariajattelu

  • Teknisiä valintoja ja hankintoja tehdessä huomioidaan tuotteen tai palvelun koko elinkaaren energiankulutus ja ympäristövaikutukset

3. Energian tuottaminen mahdollisimman vähäisillä ympäristövaikutuksilla

  • Uusiutuvan sähkö, vihreät sertifikaatit
  • Uusiutuva lämpö, lämpöpumput, lämmön talteenotto ja kierrätys

 

Energiaa säästämällä voidaan pienentyvien päästöjen lisäksi vähentää myös esimerkiksi polttoaineiden raaka-aineiden tarvetta, energiantuotantoon liittyvää logistiikkaa sekä pidentää energiaa kuluttavien laitteiden käyttöikää. Myös uusiutuvan energian käyttö edistää kiertotaloutta, kun sillä korvataan fossiilisia polttoaineita.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että vaikka sähkö olisi ostettu nollapäästöisenä sertifikaattien avulla, voidaan kulutusta leikkaamalla edelleen vähentää päästöjä isossa kuvassa ns. marginaaliperusteen ansiosta. Kun sähköntuotantoa vähennetään, minimoidaan ensisijaisesti fossiilista tuotantoa ja käyttämätön vihreä sähkö vapautuu jonkun toisen käytettäväksi.

Tärkeitä tekijöitä energiankulutuksen ja jätteen määrän pienentämisessä ovat asianmukainen mittaus ja seuranta. Vastuullinen toimija tuntee toimintansa aiheuttamat ympäristövaikutukset ja raportoi niistä läpinäkyvästi. Kuten yllä on mainittu, energiansäästön tärkeimpänä tekijänä voidaan pitää energiankulutuksen minimointia turhaa kulutusta karsimalla.

Tähän oivana apurina toimii EnerKeyn älykkyysominaisuus Ines, joka tunnistaa kulutusdatasta automaattisesti potentiaalisia energian ja päästöjen säästökohteita tekoälyn avulla. EnerKeyn vastuullisuusominaisuudet mahdollistavat puolestaan kiinteistöjen energiankulutusten lisäksi myös päästöjen, jätteiden ja polttoaineiden kulutusten raportoinnin luotettavasti ja vaivatta.

Sitran selvityksen mukaan kiertotalous voi kasvattaa kansantaloutemme arvoa vähintään kolmella miljardilla eurolla vuosittain vuoteen 2030 mennessä.

Kannattaa siis hypätä kiertotalouden kelkkaan mieluummin ennemmin kuin myöhemmin!