Ener­gia­te­hok­kuus kan­nat­taa
ai­na

Suomessa on tällä hetkellä 311 kuntaa. Uuteen energiatehokkuus
sopimukseen on liittynyt 47 kuntaa eli vain 15 % kuntien kokonaismäärästä. Edellisellä sopimuskaudella kuntia ja kuntayhtymiä oli mukana 134 kappaletta, yli 40 % kuntien kokonaismäärästä. Pikaisesti pääteltynä uusi energiatehokkuussopimus ei tuntuisi kiinnostavan kuntia.

Johtuisiko laimea kiinnostus energiatehokkuussopimusta kohtaan jonkinlaisesta väsymisestä, suurin osa kiinteistöistä on katselmoitu aiemmin ja energiaremontteja on ehditty tekemään. Tänä päivänä suurimpina haasteina kuntien kiinteistöosastoilla ovat tyhjät tilat ja erilaiset sisäilmaongelmat. Koetaanko kunnissa, että energiatehokkuuspuolella kaikki on jo tehty, uuden energiatehokkuussopimuksen tuodessa vain lisää työtä?

Monessa kunnassa energiatehokkuussopimukseen liittyminen on asia, jonka päättää kunnallisvaltuusto. Pahimmillaan sopimuksesta voikin tulla poliittinen pelinappula, jolloin asian tärkeys ja siihen liittyvät toimet irrotetaan asiayhteydestään. Voidaan esimerkiksi virheellisesti todeta, ettei KETSiin kuuluminen ole kannattavaa, tai koko toiminta tuomitaan viherpiiperrykseksi. Haluankin korjata tuon väitteen oikeaksi: energiatehokkuus on aina kannattavaa ja kiinteä osa kuntien yhteiskuntavastuuta.

Miksi energiatehokkuutta ei edistetä kaikin keinoin?

Ihmettelen suuresti sitä, ettei energiatehokkuuden parantaminen vaikuta kiinnostavan kuntasektoria. Kunnat ovat edelleen merkittäviä suurten kiinteistöjen omistajia, monessa kunnassa juuri suurimmat kiinteistöt ovat julkisia rakennuksia. Kiinteistöjen suurin yksittäinen juokseva kuluerä on energia- ja vesikustannukset. Kaikki kulut katetaan veronmaksajien rahoista. Miksi siis asukkaidensa eduista huolehtiva kunta ei haluaisi edistää energiatehokkuutta kaikin mahdollisin keinoin?

Kunnat joutuvat nykyään seuraamaan energiankäyttöään ja kustannuksiaan, laatimaan budjetteja sekä tekemään kiinteistöjen ylläpitoon ja parannukseen suunnitelmia. Tästä johtuen KETS:n raportointivaatimukset eivät juurikaan lisää työtaakkaa. Kunnilla on merkittävä rooli viestiä ja opastaa asukkaitaan tekemään energiatehokkaita valintoja. Energiatehokkuus, vastuullinen toiminta ja uusiutuvan energian suosiminen ovat hyödynnettävissä myös kunnan omassa viestinnässä vaikuttaen kunnan imagoon ja vetovoimaisuuteen.

Liittyminen uuteen energiatehokkuussopimukseen on helppoa

Toimenpidesuunnitelman laatiminen, energiatyöryhmän perustaminen ja vuosittainen raportointi Motivalle ei voi olla este sille, etteivät kuntapäättäjät sitoudu valtion ja EU:n yhteisiin tavoitteisiin. Kunnilla on edelleen mahdollista hakea tukea energiakatselmuksiin ja investointitukea energiatehokkuusinvestointeihin.

Jokaisen kunnan kannattaa liittyä sopimukseen ja asettaa itselleen saavutettavat tavoitteet energiatehokkuuden parantamiseksi. Toivottavasti kuntien energiatehokkuudesta esittämät väittämäni osoittautuvat vielä vääriksi kuluvan syksyn aikana ja KETS:iin liittyminen on kaikkien valtuustojen listalla seuraavissa kokouksissa.

Ota yhteyttä niin kerromme, miten me EnerKeyllä teemme asiakkaidemme energiatehokkuudesta helppoa ja kannattavaa.